”Peabista jäi hyvä fiilis – tuntui luontevalta palata”

Antti Raatikaisen ura Peabilla alkoi kesätöistä vuonna 2004 ja venähti ensimmäisellä rupeamalla yhdeksän vuoden mittaiseksi. Kun hän palasi taloon kuuden vuoden tauon jälkeen, oli Peab kasvanut isoksi toimijaksi Suomessa. Vastaava työnjohtaja nauttii, kun näkee rakennuksen nousevan korkeuksiin eikä töissä tarvitse pukeutua kauluspaitaan.

Kun Antti Raatikainen aloitti vastaavana työnjohtajana Peabin Oulun yksikössä toukokuussa 2019, hän palasi aivan erilaiseen yritykseen kuin mistä kuusi vuotta aiemmin oli lähtenyt.

”Aloitin vuonna 2004 kesämestarina Peabilla, joka oli vasta laajentumassa Suomeen. Peab Pohjois-Suomi oli pieni, paikallinen rakennusliike ja työkulttuuri sen mukainen. Nyt painimme aivan eri sarjassa. Peab on iso ja tunnettu valtakunnallinen yhtiö”, Antti Raatikainen kuvailee.

Kesätyöt jatkuivat osa-aikaisina työnjohtajan tehtävinä, ja seuraavana vuonna Raatikainen vakinaistettiin. Vuonna 2009 hänestä tehtiin vastaava työnjohtaja. Siinä roolissa hän jatkoi Peabilla, kunnes siirtyi kuudeksi vuodeksi toisten työnantajien palvelukseen.

”Peabista jäi hyvä fiilis, joten kun sopiva tilaisuus ja työmaa sattui kohdalle, tuntui luontevalta palata. Pääsin Peabilla alusta pitäen mukaan Ouluhallin laajennushankkeeseen. On hienoa olla heti alkumetreiltä asti osa hanketta – se motivoi minua.”

”Kun tullaan hyvin juttuun, työkin sujuu kitkatta”

Pitkä kokemus työmailta on antanut perspektiiviä koko rakennusalan kehitykseen. Merkittävä muutos on malliasennusten, katselmointien ja tarkistusten nouseminen suurempaan rooliin. Niiden avulla pyritään parantamaan ja kontrolloimaan rakentamisen laatua. Se on hyvä asia.

”Ennen työmaita katsastettiin 'tämähän näyttää hyvältä, anna mennä vaan' -tyylillä, nyt laaditaan lomakkeet ja laitetaan asiat paperille. Vastuullinen työnjohtaja toki huolehtii, että hänen työmaallaan tehdään hyvää jälkeä, mutta huolettomampi kaveri saattaa katsoa asioita sormien läpi. Siksi kontrolli on paikallaan.”

"Tällä iällä, 42-vuotiaana, on tärkeää pysyä avoimena uudelle. Sitä putoaa äkkiä kelkasta, jos jämähtää pitämään kiinni 'aina on tehty näin' -asenteesta."

Työn ilo ja imu syntyvät Antti Raatikaiselle siitä, että työmaa etenee kitkattomasti ja rakennus nousee.

”Välillä työpäiväni ovat todella kiireisiä, ja keskittyminen on koetuksella. Eteen voi päivittäin tulla yllättäviä tilanteita: joku sairastuu tai koneet rikkoutuvat. Minun tehtäväni on ratkoa ongelmat: järjestää tuuraajat ja korvaavat koneet. Mutta kun saan asiat pyörimään ja pulmat ratkaisua, tulee hyvä mieli.”

”Onni on työ, jossa ei vaadita kauluspaitaa”

Peab-henki merkitsee Antti Raatikaiselle yksinkertaisesti sitä, että työpaikalla ihmiset tulevat hyvin toimeen keskenään ja kanssakäyminen on mutkatonta.

”Tekeehän se työnteosta sujuvampaa, kun tulee juttuun työkaverien kanssa. Omaksi esimiehekseni on osunut samanhenkinen kaveri, jonka kanssa on helppo toimia.”

"Elämä on tasapainossa, kun siihen mahtuu työtä ja vapaa-aikaa sopivassa suhteessa. Työt pitää saada hoidettua työajalla. Jos työpäivät alkavat venyä, se kyllä näkyy ennen pitkää".

Raatikainen arvostaa erityisesti kulttuuri- ja liikuntaetua.

”Käyn aktiivisesti kuntosalilla. Työnantajan myöntämällä 400 euron arvoisella vapaa-ajan edulla kustannan salimaksut, ja rahaa jää vielä muihinkin virkistyksiin.”

Oman ammatillisen tulevaisuuden ja uran suhteen Raatikaisen sävelet ovat selvät.

”Näen itseni jatkavan rakennusalalla pitkään. Tykkään, kun ei tarvitse olla töissä kauluspaita päällä.”