Elämäni ensimmäinen kesätyöpaikka

Anna Laaksonen, 20, on opiskellut vuoden energia ja ympäristötekniikkaa Aalto-yliopistossa. Annan kesä kuluu haalariharjoittelussa Espoon Keilaniemessä Peabin työmaalla. Alussa hän ei edes tunnistanut työkaluja, mutta nyt sahaaminen ja poraaminen sujuvat jo rutiinilla.

Kävelin elämäni ensimmäisen kerran työmaan portista sisään, kun aloitin toukokuussa kesätyöt Peabin työmaalla.  Jännitys haihtui nopeasti, koska vastaanotto oli niin ystävällinen. Aluksi minua perehdytti työhön työsuojeluvaltuutettu, sitten olivat vuorossa työnjohtajat. Kun menimme hakemaan minulle työvaatteita ja työkaluja, tajusin viimeistään, että nyt olen todella uuden edessä.

Yhtäkkiä minulla oli käytössäni vasara, mittanauha, mattoveitsi ja puukko. Kun joku tuli kysymään minulta puukkosahaa, pyörittelin vain päätäni. Minulla ei ollut hajuakaan, mikä sellainen mahtaa olla. Kun en alussa osannut tehdä varsinaisia rakennustöitä, keskityin roudaushommiin ja järjestelin paikkoja.

”Peab mukana kiinnostavissa hankkeissa”

Olen opiskellut vuoden energia- ja ympäristötekniikkaa Aalto-yliopistossa. Meille kerrottiin, että tässä vaiheessa opiskeluja kannattaisi suorittaa haalariharjoittelu työmaalla. Se tarjoaisi hyvät lähtökohdat tulevaan opiskeluun ja työelämään. Valitsin Peabin, koska olin huomannut työmaiden ohi kulkiessani, että yritys on mukana kiinnostavissa hankkeissa.

Työhaastattelussa innostuin kovasti, koska tunnelma oli niin rento. Minulta kysyttiin, miksi tämän alan opiskelija haluaa raksalle töihin, ja samalla esiteltiin jo tämän työmaan suunnitelmia. En ole koskaan aikaisemmin hakenut mitään kesätöitä, koska olen keskittynyt tennikseen, jota olen pelannut ihan tosissani.

Rakennamme toimistotaloa ja hotellia Espoon Keilaniemeen. Lopputulos näyttää piirustuksissa oikein mielenkiintoiselta, mutta nyt olemme työmaalla vasta alkuvaiheessa. Teemme maanrakennushommia ja valamme betonia pohjakerrokseen.

”Olen innostunut uusista työkaluista”

Oma osaamiseni on kehittynyt alkuviikoista. Olen rakentanut työparini Toomas Huttorinin kanssa työmaan kulkuteitä, aitoja ja siltoja, joita pitkin työntekijät pääsevät kulkemaan. Aluksi minulla oli vaikeuksia poran käytössä, mutta nyt poraaminen ja sahaaminen sujuvat jo rutiinilla. Olen ihan innostunut näistä työkaluista ja odotan, että pääsen tutustumaan uusiin.

Insinööritieteet ovat vielä nykyäänkin miesvaltaisia, mutta minun alallani energia ja ympäristötekniikassa on opiskelijoissa yhtä paljon miehiä ja naisia. Täällä työmaalla sen sijaan olen ainoa nainen lukuun ottamatta yhtä siivoojaa, joka käy täällä pari kertaa viikossa. Vietän siis tauot, joita on yhteensä kolme, yksin naisten sosiaalitilassa. Tänään söin tomaattimozzarella-voileipääni ja selasin kännykästä somea.

Tauot tulevat tarpeeseen, koska työ on fyysisesti aika raskasta. Täällä ei kovin huonokuntoinen pärjäisi. Tämä on iso työmaa, ja päivän aikana tulee käveltyä tosi paljon. Olin alussa aivan rätti työpäivien jälkeen, ja porakoneen käyttö tuntui ranteissa.

”Ympäristöasiat ovat äärimmäisen tärkeitä”

Energia- ja ympäristötekniikka tuntuu minulle oikealta valinnalta. Tulevaisuudessa minua kiinnostaisi olla mukana rakennusprojekteissa oman alani asiantuntijana. Pidän ympäristöasioita äärimmäisen tärkeinä ja olen iloinen, että ympäristönäkökulma on nykyään rakentamisessa hyvin vahvasti esillä. Onneksi alamme ei pysähdy, vaan jatkuvasti syntyy uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja innovaatiota.

Olen oppinut tässä työssä paljon myös itsestäni. Huomaan olevani todella kova kyselemään. Aina olen saanut myös vastaukset, koska kyllähän kaikki ymmärtävät, että olen täällä oppimassa. Juuri äsken kyselin mittamieheltä, joka tuli mittaamaan pylvään paikan, miten mittaaminen käytännössä oikeastaan tapahtuu.

Tällaisen työmaan johtaminen on kyllä todella vaativaa. Kaikki pitää sujua järjestelmällisesti, ja kaikki pitää olla tiedossa. Minulle jokainen havainto on hyödyllinen, koska rakentamisen eri vaiheiden tunnistaminen ja osaaminen on opiskeluissa sekä tulevassa työssäni tärkeää.

Koulussa kävimme georakentamisen ja kaivannaistuotannon kurssilla läpi louhintaa teoriassa. Nyt näen täällä, miten tämä tapahtuu käytännössä. Uskon, että olen opinnoissani syksyllä entistä innostuneempi tästä alasta, koska olen jo nyt oppinut niin paljon uutta.

Tahti työmaalla on kova, mutta silti olen ehtinyt jutella työkavereideni kanssa muustakin kuin töistä. Työparini Toomas on lentopalloihmisiä, joten mistäpä muusta puhuisimme kuin urheilusta!

Käytämme evästeitä. Jatkamalla sivustoon hyväksyt evästeiden käytön.