Suomen suurimman synnytyssairaalan A-osa korjattiin vastaamaan nykyajan sairaalan tarpeita

Nyt Naistenklinikan A-osa on korjattu perusteellisesti vastaamaan nykyajan sairaalan tarpeita. Naistenklinikka on sr2-suojeltu rakennus eli se on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Se tarkoittaa, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksen keskeiset alkuperäiset ominaispiirteet tulee säilyttää ja niiden tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Rakennuksen ulkoasun korjaus- ja muutostyöt on toteutettava rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla.

”On spesiaalia, kun korjataan sr2-suojeltua sairaalarakennusta. Nykyaikaisen sairaalatekniikan tuomisessa vanhaan rakennukseen on ollut paljon yhteensovittamista”, Peabin työpäällikkö Roosa Närhi kertoo. ”Helsingin Kaupunginmuseo on käynyt useasti katsomassa töiden etenemistä, ja he ovat esimerkiksi hyväksyneet maalisävyt.”

Naistenklinikka on sr2-suojeltu rakennus eli se on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus.

Tahtituotantoa käytettiin onnistuneesti kohteessa, jossa toistoa ei juuri ole

Hankkeessa oli käytössä tahtituotanto, joka on poikkeuksellista tällaisessa kohteessa. Tahtituotanto on suhteellisen uusi tuotannon hallintamenetelmä rakentamisessa.

”Läpivientiaika oli huomattavasti nopeampaa ja lopputulos laadullisesti parempaa kuin tavallisesti aikataulutetussa kohteessa”, Vesa Karttunen toteaa. ”Tahtituotantoa käytettiin onnistuneesti korjauskohteessa, jossa toistoa ei juuri ole. Alueet jaoteltiin tekniikan palvelualueiden mukaan. Sitä kautta saatiin tahtituotannolla lohkoja, joita pystyttiin tekemään kerralla valmiiksi, ja pystyimme etenemään kerros kerrallaan.”

Projektin alkuvaiheessa haasteita toivat yllätykset purkutöissä, kun purun yhteydessä löytyi odottamattomia haitta-aineita, joiden purkamiseen kului aikaa. Tämä loi aikataulullisia haasteita. ”Resursseja lisäämällä, lohkottamalla paremmin ja tarkemmalla aikataulutuksella pystyimme taklaamaan haasteet”, Vesa Karttunen kertoo. ”Alun yllätysten takia saimme kaksi kuukautta lisäaikaa. Tämän jälkeen aikataulu kuitenkin piti ja kohde saatiin luovutettua hallitusti eli olimme hyvissä ajoin valmiina.”

Sairaalakohteessa on erityisen tärkeää, ettei sairaalan toiminnalle aiheuteta häiriötä. ”Tiedottamisen on elintärkeää olla kunnossa. Tavarantoimitukset olivat suunniteltuja ja pienissä erissä, jotta emme tukkineet aluetta. Pelastustien tuli olla koko ajan avoinna”, Karttunen kertoo.

Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka kehitys- sekä toteutusvaiheessa

Kohteessa oli käytössä yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Urakoitsija otettiin mukaan jo kehitysvaiheessa ja suunnitelmien toteuttavuus huomioitiin suunnittelupöydällä.

Kohteesta tehtiin tietomalli suunnitteluvaiheessa ennen töiden aloitusta. Tietomallin avulla voitiin suunnitella esimerkiksi talotekniikan yhteensovitusta ja muita rakenteellisia toteutuksia. Pistepilvikeilauksen avulla pystyttiin tekemään tarkat kartoitukset ja tiedot tietomallia varten. ”Pistepilvimallinnus tehtiin myös valmiista kohteesta, jotta ne jäävät talteen tulevaa varten”, Roosa Närhi sanoo.

”Pistepilvikeilauksella pystyttiin varmistumaan mitoista ja se helpotti yhteensovitusta ja vanhojen rakenteiden huomiointia”, kohteen pääsuunnittelija Markus Kuusela Arkkitehtiryhmä Reino Koivulasta kertoo. ”Yhteistoiminnallisessa projektinjohtourakassa on pystytty vaikuttamaan suunnitteluratkaisuihin ja yhdessä löydetty järkevät ja kustannustehokkaat ratkaisut.”

”Yhteistyö Peabin kanssa oli erittäin sujuvaa muun muassa sen takia, että urakkamuoto on ymmärretty yhtiön kaikilla tasoilla. Merkki hankkeen onnistumista oli myös se, että tavoitebudjetti alittui urakka-ajan pidentymisestä huolimatta”, kertoo HUS Kiinteistöt Oy:n rakennuttamisjohtaja Carl Sirén.

Julkisivuun tehtiin paikkarappauskorjaukset ja ylimaalaus.