Asunnot
Toimitilat
Rakentaminen
Päällystys
Betoni
Kiviainekset
Torninosturit
Liiketoiminnot
Taloudelliset raportit
Ajankohtaista
Medialle
Ympäristövastuu
Sosiaalinen vastuu
Hyvä hallinnointitapa
Avoimet työpaikat
Opiskelijoille
Uratarinoita
Aleksis Kiven peruskoulu on Helsingin Alppiharjuun vuonna 1934 valmistunut, arkkitehti Gunnar Taucherin suunnittelema koulurakennus, joka oli aikoinaan pohjoismaiden suurin koulu. Koulu vaurioitui jatkosodan pommituksissa kesällä 1941: pommi romahdutti kaksi ylintä kerrosta noin 20 metrin matkalta. Pommituksen vauriot korjattiin melko nopeasti, ja koulu saattoi jatkaa toimintaansa. Korjauksen jäljet näkyivät rakennuksessa, mutta ne oli tehty perusteellisesti, sillä vahvistuksia ei tarvinnut myöhemmin tehdä. Koulua on myös laajennettu vuonna 1966, jolloin valmistui arkkitehti Irma Paasikallion suunnittelema kaksikerroksinen lisärakennus Brahenkentän puoleiseen rinteeseen. Sinne sijoitettiin teknisen käsityön opetustilat ja varastotiloja. Koulurakennusta ei ole asemakaavassa suojeltu, mutta kaupunkisuunnitteluviraston selvityksessä se on luokiteltu ykkösluokkaan kaupunkikuvallisen merkityksensä, arkkitehtuurinsa ja historiallisen arvonsa perusteella.
Noin kaksi ja puoli vuotta kestäneen peruskorjausurakan aikana uusittiin muun muassa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä, ja ullakolle rakennettiin uudet ilmanvaihdon konehuoneet. Lämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmät uusittiin, ja rakennuksen ympärille rakennettiin uusi salaojitusjärjestelmä. Välipohjat tyhjennettiin aikakaudelle tyypillisestä täytteestä, turpeesta ja rakennusjätteestä, täytettiin lekasoralla ja valettiin umpeen. Julkisivun rappaus, ikkunat ja vesikatto uusittiin kokonaisuudessaan. Merkittäviä urakoita kohteessa olivat muun muassa purku- ja louhintatyöt sekä vesikaton uusiminen. Myös alapohjarakenteet uusittiin nykymääräyksiä vastaaviksi.
Perinteisen tilojen muuttaminen vastaamaan uutta oppimisajattelua
Perinteisten tilojen muuttaminen vastaamaan uutta oppimisajattelua oli yksi haaste suunnittelussa, kun peruskoulun perusparannuksessa haluttiin päivittää terveyteen, esteettömyyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Suunnittelun tavoitteena oli säilyttää vanhan rakennuksen yleishahmo ja henki, ja sopivia ratkaisuja etsittiin kaupunginmuseon väen kanssa myös toteutuksen aikana erityisesti julkisivun rappauksen ja ikkunoiden osalta.
Korjaushankkeessa tärkeää oli ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen, sillä painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä aiheutti jo oireiluja käyttäjissä. Uusi ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla, ja suuri haaste oli mahduttaa tarvittava talotekniikka olemassa oleviin tiloihin. Uusia ilmanvaihtokoneita on 20, jotka sijoitettiin kolmeen ilmanvaihtokonehuoneeseen, ja reitityksiä varten rakennettiin pystykuiluja luokkahuoneiden puolelle ja tekniikkaa sijoitettiin alakattokoteloihin.
Haasteina korjausrakennushankkeille tyypillinen yllätyksellisyys
Haastavan kohteesta teki myös korjausrakennushankkeille tyypillinen yllätyksellisyys: esimerkiksi töiden alkaessa kävi ilmi, että rakennuksen perustus oli alun perin louhittu syvemmälle kallioon kuin oli arvioitu ja salaojat jouduttiin viemään suunniteltua alemmaksi. Erityispiirteenä koulussa oli myös talotekniikkajärjestelmien monipuolisuus esimerkiksi koulun kuvataidepainotteisuuden vuoksi: koulussa on vuosittain 8. luokkalaisten taideprojektina näytelmä, jota varten koulun juhlasaliin toteutettiin näyttämö, sisältäen taidepainotteiselle koululle sopivan AV-tekniikan. Koulurakennuksessa on myös useamman koulun teknisen työn tiloja, joiden järjestelmien toteutus tuli suunnitella tarkkaan urakoitsijan, suunnittelijoiden ja tilaajan yhteistyössä.