Voidaanko vanhan tien materiaaleista rakentaa uudelleen kantava tierakenne ja samalla vähentää uuden kiviaineksen tarvetta? Testasimme Sipoossa tierakenteen vahvistamista tuhkapohjaisella sideaineella. Kokeilulla haetaan käytännön tietoa uuden sideaineratkaisun teknisestä toimivuudesta sekä mahdollisuuksista hyödyntää nykyistä tehokkaammin tiessä jo olevia materiaaleja.
Vahvistamisessa eli stabiloinnissa tien olemassa olevien rakennekerrosten materiaali hyödynnetään paikan päällä ja siihen sekoitetaan sideainetta. Sipoossa toteutetussa kokeessa bitumisen stabilointisideaineen vaihtoehtona käytettiin jauhemaista uusiosideainetta, joka sisältää lentotuhkaa ja sementtipohjaista lisäainetta.
Käytetyllä uusiosideaineella on EEJ-status (Ei enää jätettä), eli materiaali on lakannut olemasta jätettä, ja sitä voidaan käyttää tuotteena sille määritellyssä käyttötarkoituksessa. Koe toteutettiin maantiellä Sipoonrannan ja Immersbyn välillä. Kokeiluosuuden pituus oli 688 metriä.
Kiertotalous alkaa siitä, mitä tiessä jo on
Kokeilun kiertotalousajatus ei rajoitu uusiosideaineeseen. Keskeistä on myös olemassa olevan tierakenteen hyödyntäminen. Perinteisen materiaalien vaihtamisen sijaan stabiloinnilla pyritään parantamaan olemassa olevan rakenteen ominaisuuksia paikan päällä. Näin voidaan vähentää tarvetta poistaa vanhoja rakennekerroksia ja korvata niitä uusilla neitseellisillä kiviaineksilla.
– Kiertotaloudessa on kyse siitä, että materiaaleille löydetään mahdollisimman arvokas uusi käyttötarkoitus ja jo rakennettua hyödynnetään mahdollisimman pitkälle. Tässä kokeilussa nämä kaksi näkökulmaa yhdistyvät, kun tuhkapohjaisella uusiosideaineella vahvistetaan olemassa olevaa tierakennetta. Samalla saamme tärkeää tietoa uusiosideaineen pitkäaikaisesta toimivuudesta, ja mahdollisuuksista vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä väylärakentamisessa, kertoo kehityspäällikkö Kati Tuominen Peabilta.
Lähestymistavalle on tarvetta myös siksi, ettei olemassa olevassa tie- ja katuverkossa ole aina mahdollista kasvattaa rakennekerrosten paksuutta. Stabilointi tarjoaa tällaisiin kohteisiin yhden mahdollisuuden olemassa olevan rakenteen ominaisuuksien parantamiseen.
Kaksi rakennetta antaa vertailutietoa kiviaineksen tarpeesta
Sipoon koekohde jaettiin kahteen osuuteen. Toisessa osuudessa hyödynnettiin ainoastaan olemassa olevia rakennekerroksia. Toiseen lisättiin esisekoitusjyrsinnän yhteydessä viiden senttimetrin kerros raekooltaan 16–32 mm:n kiviainesta. Vertailulla selvitetään, miten rakenne toimii ilman lisäkiviainesta, ja mitä hyötyä rakeisuuden ja kantavuuden parantamisesta uudella kiviaineksella saadaan.
Ensimmäisten tulosten perusteella rakenteen lujittuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Varsinainen näyttö menetelmän toimivuudesta saadaan kuitenkin pitkäaikaisseurannasta. Kohteessa seurataan muun muassa rakenteen lujuuden kehittymistä, urautumista ja muodonmuutoksia.
Peabin näkökulmasta koekohde antaa arvokasta tietoa työ-, levitys- ja sekoitusmenetelmien kehittämiseen. Näitä kokemuksia voidaan hyödyntää, mikäli pitkäaikaisseurannan tulokset tukevat tuhkastabiloinnin laajempaa käyttöä tulevaisuudessa.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Kati Tuominen, Peab
p. 050 471 8233
kati.tuominen@peabasfalt.fi
Asunnot
Rakentaminen
Päällystys
Betoni
Kiviainekset
Torninosturit
Liiketoiminnot
Taloudelliset raportit
Ajankohtaista
Medialle
Ympäristövastuu
Sosiaalinen vastuu
Hyvä hallinnointitapa
Avoimet työpaikat
Opiskelijoille
Uratarinoita