Arton opit rakennusalalle: kylvä, kasvata ja vaali

Rakennustekniikan lehtori Arto Saariaho suosittelee katsomaan alan koulutusta ja työssäoppimista kasvatuksen näkökulmasta: ”Ajoissa kylvetty innostuksen siemen tuottaa hyvää satoa myöhemmin”

Arto Saariaho työskentelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan lehtorina. Hänellä on pitkä kokemus rakennusalalta: hän lähti alalle isänsä esimerkin innostamana jo teini-iässä.

”Olen rakennusalan ammattilainen jo toisessa polvessa: isäni oli puuseppä, ja poikanikin jatkaa alalla. Sain puukon käteeni melkein heti tuttipullon jälkeen. Menin talotehtaalle töihin jo 16-vuotiaana isäni luvalla; hän työskenteli samassa paikassa. Parasta tässä on nähdä, kuinka omien käsien työllä syntyy konkreettisia tuloksia. Siitä saa mielihyvää”, Saariaho sanoo.

Eri työpaikkojen ja oman yrityksen jälkeen hän siirtyi, osin sattumalta, vuonna 2007 sivutoimiseksi rakennusalan opettajaksi ja vuonna 2012 päätoimiseksi. Eikä ole katunut – päinvastoin: opetus, koulutus ja kasvatus saavat hänet innostumaan yhä uudelleen.

Kylvä innostuksen siemen

Koulutuksessa on Arto Saariahon mielestä jotain samaa kuin hänen kasvimaaharrastuksessaan: siementen kylvämisellä ja huolellisella hoidolla saa hyvän sadon myöhemmin.

”Esimerkiksi hyvin hoidettu yläkoulun TET-jakso on kuin hiillos, joka leimahtaa myöhemmin liekkiin tai kylvö, jonka sato korjataan myöhemmin. Hyvässä TET-jaksossa koululainen otetaan vastaan ystävällisesti ja häntä opastetaan ja autetaan työssään”, Saariaho kuvailee.

Arto Saariaho on käytännön tekijä, joka haluaa opastaa ja auttaa konkreettisesti uusia alalle tulijoita.

”Jos olen astunut kuoppaan, haluan laittaa siihen suojan ja sen avulla kertoa, ettei kannata samaan kuoppaan astua.”

”Olen saanut palkkaa rakentamisesta miltei 40 vuotta ja välissä suorittanut alan opintoja. Ammattikorkeakoulussa olen opettanut lähes kaikkia rakennusalan ammattiaineita. On palkitsevaa ja mielenkiintoista, kun saa käyttää omia vahvuuksia työssään”, Arto Saariaho kertoo.

Samaa oivallusta hän toivoo nuorille ja haluaa siksi erityisesti päästä kertomaan jo yläkoulussa, kuinka hieno ala rakennusala on. Hän kehitti Seinäjoen ysiluokkalaisille siltakilpailunkin ja suunnittelee sen laajentamista.  

Kasvata kaikkia hyvään käytökseen

Arto Saariaho pitää rakennusalaa ja koulutusalaa samankaltaisina, molemmissa luodaan jotain uutta.

”Rakentamisessa on hienoa, kun voi tehdä vaikka vuodenkin samaa kohdetta ja nähdä, kuinka se sinä aikana kehittyy valmiiksi rakennukseksi. Ja kun se valmistuu, on mielenkiintoista päästä taas uuden hankkeen kimppuun. Koulutuksessa on vähän sama juttu: kasvatamme opiskelijoista uusia tekijöitä aina vuosikurssi kerrallaan.”

Saariaho korostaa hyvän käytöksen ja ystävällisen kohtelun merkitystä alan vetovoiman kannalta.

”Ystävällinen ja ammattimainen asenne pitää säilyttää aina, kaikissa paikoissa ja kaikilla koulutusasteilla. Jos esimerkiksi korkeakouluopiskelija kokee työmaaharjoittelussa huonoa työnjohtoa tai epäystävällisen vastaanoton, hän siirtyy herkästi pois koko alalta. Silloin kyllä ala pissii omaan laatikkoonsa!”

Saariahon mielestä oikea asenne löytyy tervettä järkeä käyttämällä

”Olemme kaikki riippuvaisia toisistamme ja tarvitsemme tukea toisilta. Työmaaharjoittelukin on kasvatustilanne, jossa työpaikalla pitempään toimineet tukevat uutta tulijaa. Pienet detaljit vaikuttavat paljon: kun harjoittelijaan uskotaan, hän uskaltaa myös itse luottaa osaamiseensa.”

”Alallamme ei ole yhtään varaa uusien tulijoiden huonoon kohteluun! Tässä on tehtävää kaikille: jokaisen pitää luoda omalta osaltaan positiivista ilmapiiriä rakennusalalle.”

Vaali koulutuksen arvoa

Arto Saariaho painottaa, että rakennusalan koulutukseen ja ohjaamiseen on panostettava tietoisesti koko yhteiskunnassa, ja se vaatii myös rahaa.

”Jos ammattioppilaitoksiin ja korkeakouluihin ei anneta resursseja eli rahaa käytännön opettamiseen ja ohjaamiseen, näitä ei voi toteuttaakaan. Yhteiskuntamme kannalta on erittäin huono asia, että esimerkiksi ammattikouluista mennään keskeneräisinä työelämään. Siinä kärsi valmistunut itse, ja se tulee viiveellä ilmi meillä ammattikorkeakouluissa”, Saariaho sanoo.

Rahalla on merkitystä myös opettajien saamisessa. Jos palkka putoaa huomattavasti, ammattilaisia on erittäin vaikea saada siirtymään rakennusalan töistä opettajiksi.

Saariaho näkee rakennusalan suurimpana ongelmana pirstaloitumisen, ihmiset eivät hahmota enää kokonaisuutta, kun kaikki on jaettu pieniin osiin ja aliurakoihin. Hän painottaa kokonaisuuden suunnittelun tärkeyttä. Pitää ymmärtää kokonaisuus ja kantaa huolta, että joka puolelle riittää resursseja.

”Kuinka paljon tuhlaammekaan yhteistä valtion rahaa, jos hyväksymme, että iso osa rakennusalalle valmistuneista häviää jonnekin muualle? Meillä on silloin jotain vikaa koko koulumaailmassa. Ja onko meillä riittävästi vastuunkantajia, jotka malttavat viedä tavoitteet loppuun asti suunnitelmallisesti? En tykkää, kun ei oteta vastuuta tekemisistä!”