Kunnon rakentaja korjaa alan mainetta

Peabin teettämän tutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista kokee, että ennen rakennettiin paremmin. Perinteiset hirsitalot kelpaavat vielä sadankin vuoden jälkeen, mutta nykyrakentamista piinaavat liian kireät aikataulut ja sisäilmaongelmat. Peabin Vaasan yksikönjohtaja Esko Korpi kertoo, rakennettiinko ennen tosiaan paremmin.

Rakennusala on saanut huonon leiman monesta eri syystä, tietää Peabin Vaasan yksikönjohtaja Esko Korpi. Todellisuus on kuitenkin toinen. 

”1990-luvulla työmaille tuli uusia materiaaleja ja rakenneratkaisuja, joiden toimivuutta ei tunnettu. Rakenteiden huolellinen kuivatuskaan ei vastannut nykyisiä tavoitteita. Haitallinen kosteus, kemialliset yhdisteet sekä puutteellinen tietämys ovat yksittäin tai yhdessä voineet johtaa asuttavuuden tai käytön kannalta ongelmallisiin rakennuksiin”, Korpi kertoo.

Suomalaisten yleinen rakennushuoli on home- ja sisäilmaongelmat, jotka nousevat myös usein esiin tiedotusvälineissä. Muutokset rakennuksen ilmanvaihdossa voivat johtaa sisäilmaongelmiin tai hometaloihin, ja siksi Korven mukaan rakentamisessa on panostettava myös LVIS-suunnitteluun ja käytönjälkeiseen huoltoon.

”Koulurakennusten kosteus- ja homeongelmia nousee julkisuuteen kuukausittain syystäkin, sillä niiden vaikutus terveyteen ja kansantalouteen on merkittävä. Peruskorjauksissa onkin huomioitava kaikki rakennusfysikaaliset tekijät. Vastaani on tullut useampia koulurakennuksia, joissa esimerkiksi ikkunoiden vaihto on aiheuttanut sisäilmaongelman. Kun ilmanvaihdon korjausilma tulee uusien tiiviiden ikkunoiden asentamisen jälkeen rakenteista ja kellaritiloista ikkunanrakojen sijaan, on sisäilmaongelma valmis”, Korpi kertoo.

Koko rakentamisen ketju hallittava

Rakentamisen laatu ei Korven mukaan siis ole varsinaisesti muuttunut entisestä.

”Kuva laskeneesta laadusta syntyy siitä, jos rakentamisen ketjua ei hallita aina suunnittelusta valmiiseen rakenteeseen ja rakennuksen oikeaan käyttöön sekä huoltoon saakka. Meillä Peabilla näihin seikkoihin kiinnitetään paljon huomiota”, Korpi toteaa.

Rakennusalan tutkimus ja tuotekehitys ovat Korven mukaan parantuneet viime vuosikymmenistä. Peabilla on käynnissä myös Kunnon rakentaja -kampanja, johon kuuluvat muun muassa kerralla kuntoon -asenne ja huomio kosteudenhallinnassa. Kun ongelmakohtia ja työvaiheita sekä tutkitaan että todennetaan aiempaa enemmän ja tarkemmin, rakentamisen laatu on taattu.

”Työvaiheiden ennakkosuunnitteluun, riskikartoituksiin ja jatkuvaan opastavaan valvontaan varataan paljon resursseja, jotta varmistumme laadukkaasta lopputuloksesta. Eri työvaiheet dokumentoidaan ja valokuvataan, joten voimme jälkikäteenkin todeta rakentamisen kulun työmaalla. Karttuvan tiedon avulla voimme ohjata eri työvaiheita saumattomasti yhteen ja kohti asetettuja tavoitteita”, Korpi kertoo.

Kuivaketju10 lähtee jo suunnittelusta

Kaiken lähtökohtana on huolellinen suunnittelu. Työntekijät koulutetaan Peabilla osaamista vaativiin tehtäviin, ja Kuivaketju10-toimintamallin käyttö edellyttää koko rakennusprosessiin osallistuvien sitoutumista ja kouluttautumista toimintaan.

”Hyvä rakentaminen on huolellista suunnittelua ja laadukasta toteutusta. Ennen vastuu rakentamisen aikataulusta oli lähes yksinomaan rakentajalla. Kuivaketju10-toimintamallissa rakennusprojektin kaikkien osapuolten on kuitenkin ratkaistava jo suunnitteluvaiheessa rakenteiden kuivuminen ja riittävä aika rakentamiseen. Kaikki kosteustekniset yksityiskohdat huomioidaan ennen toteutusta. Myös rakenteiden suojaaminen suunnitellaan ennen yhdenkään työvaiheen aloittamista”, Korpi kertoo.

Ylpeänä omasta työstä

Yksi Peabin kantavista arvoista on vastuun kantaminen tehdystä työstä. Luotettavuus ja henkilökohtainen palvelu ovat arvoja, joita vaalitaan. Asunnonostajien asiakastyytyväisyydessä Peab onkin maan kärkijoukossa.  

”Vuosituhannen taitteessa työn tekemisen arvostus ei ollut kohdallaan. Olemme palauttamassa työlle ja ammattiylpeydelle kuuluvaa arvoa osana Kunnon rakentaja -kampanjaamme. Pyrimme siihen, että jokainen rakentaja voi ylpeänä sanoa tehneensä kyseisen työn”, Korpi kertoo. 

Rakennusala ei ole niin paikoilleen pysähtynyttä, kuin joskus kuvitellaan. Peab pyrkii jatkuvasti kehittymään, oppimaan uutta ja hakemaan alalle uusia ideoita ja osaajia.

”Meillä on motivoitunut työporukka ja paljon tietotaitoa – sekä nuorta osaajaa että vanhoja
konkareita. Otamme työharjoitteluun vuosittain ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Heistä koulutamme ammattilaisia työmaiden ja toimiston tehtäviin”, Korpi kertoo.

**

Suomalaisten mielikuvia ja käsityksiä rakentamisesta selvitettiin Taloustutkimus Oy:n rakennusyhtiö Peabille tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksen otos oli 1 152 vastaajaa, ja se edusti koko Suomen väestöä. Aineiston tiedonkeruu tapahtui 6.6.–11.6.2018.

Pitkän linjan Peabilainen Esko Korpi on jäänyt eläkkeellä vuonna 2020.