Ilman korttia ei työmaalle ole asiaa

Suomalaiset uskovat, että rakennusalalla rehottaa edelleen harmaa talous. Tosiasiassa verottajan ja rakennusalan tiukka linja on onnistunut kitkemään alalta veronkiertoa.

”Valttikortti ja henkilökohtainen veronumero ovat käytössä jokaisella työmaalla”, sanoo Peabin business controller Timo Koppelomäki.

Rakennusyhtiö Peabin teettämässä tutkimuksessa kävi ilmi suomalaisten yleinen käsitys: 63 % vastanneista uskoi, että harmaa talous on edelleen yleistä rakennusalalla.

Uudistukset tehonneet rakennusalalla

Todellisuudessa muutaman viime vuoden aikana tilanne on muuttunut radikaalisti. Verottaja ja rakennusteollisuus ovat yhdessä tehneet uudistuksia, joiden ansiosta rakennusalalla toimivat yritykset on saatu maksamaan verot ja eläkkeet kuten kuuluu.

”Paljon alihankkijoita ja työvoimaa käyttävä rakennusala on perinteisesti ollut altis harmaan talouden ilmiöille. Tämän takia valtio on menettänyt verotuloja, työntekijän asema on heikentynyt ja laillisesti toimivien yritysten kilpailuasetelma on vaikeutunut. ”, Peabin controller Timo Koppelomäki sanoo.

Kortti on rintapielessä näkyvillä

Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä on oltava Valttikortti: kuvallinen henkilökortti, josta ilmenee henkilötietojen lisäksi työnantajana toimivan yrityksen nimi, Y-tunnus ja työntekijän suomalainen veronumero. Kortti on näkyvä merkki siitä, että työntekijän verot ja eläkkeet maksetaan lakien ja asetusten mukaan.

”Aidatuille työmaille ei edes pääse kuin leimaamalla kortin kulkuportin yhteydessä olevassa kulunvalvontalaitteessa. Kaikkia työmaita ei pystyä sulkemaan aidoilla, mutta työntekijän on joka tapauksessa leimattava kortti tullessaan työmaalle ja sieltä poistuessaan”, Koppelomäki kertoo.

Aliurakoitsijat ja työntekijät listataan

Rakennusurakasta vastaavan yrityksen on ilmoitettava verottajalle kaikki 15 000 euroa ylittävät urakat, joista se on tehnyt sopimuksen toisen yrityksen kanssa. Käytännössä kaikki aliurakointina tehtävät työt tulevat täten verottajan tietoon.

”Urakan kokonaishinta ilmoitetaan, kun sopimus on tehty, ja sen jälkeen kuukausittain urakasta maksettu osuus. Lisäksi verottajalle ilmoitetaan kuukausittain jokainen työntekijä, joka on työskennellyt työmaillamme. Tämän tiedon keräämiseen käytetään työmailla kulunvalvontalaitteistoa. Joten jos palkkaa on maksettu, verottaja saa sen kyllä tietää”, Peabin Timo Koppelomäki kertoo.

Yhteistyökumppanin taustat tarkistetaan

Kolmas verottajan rekistereitä ajan tasalla ylläpitävä säädös on rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus rakentamispalvelujen myynnissä. Sen ansiosta alihankkijana toimiva yritys laskuttaa pääurakoitsijaa ilman arvonlisäveroa. Pääurakoitsija ilmoittaa tässä tapauksessa aliurakoitsijan myynnin alv:n määrän verottajalle.

Myös tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuuden laajentaminen torjuu harmaata taloutta. Uuden yhteistyökumppanin taustat tarkistetaan aina: että kumppani on alv- ja ennakkoperintärekisterissä ja että yhtiöllä ei ole verovelkaa.

Rakennusala on itse aktiivinen

Mielikuva rakennusalan pimeistä töistä on sitkeä, ja sillä on taustansa.

”Rakennusalan pitkät alihankintaketjut ovat aiemmin mahdollistaneet harmaan talouden pesiytymistä alalle”, Koppelomäki sanoo.

Rakennusteollisuus on itse aktiivisesti ajanut toimia, joilla harmaata taloutta saadaan kitkettyä. Esimerkiksi veronumero ja ilmoitusmenettely perustuvat edunvalvontajärjestöjen Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton yhteiseen aloitteeseen. Lisäksi ala on luonut omia käytäntöjä, joilla pimeää työntekoa estetään. Esimerkiksi työmaakohtaiset kulkuluvat ovat tehokas ja konkreettinen keino valvontaan.

”Yleistuntuma on, että iso osa harmaasta taloudesta on saatu kitkettyä näillä alan toimijoiden ja verottajan yhteisillä toimilla. Valvonta on kunnossa ja järjestelmä iskussa. Rakennusalalta kertyneet verotulot lähtivät nousuun jo ennen korkeasuhdannetta”, Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro sanoo.

”Rötöstelijät nopeammin vastuuseen”

Hänellä on kuitenkin vielä yksi toive: että kiinnisaadut, veroja kiertävät rötöstelijät saataisiin nopeammin vastuuseen.

”Talousrikosten selvittäminen vie edelleen luvattoman kauan”, Kaskiaro sanoo.

 

**
Suomalaisten mielikuvia ja käsityksiä rakentamisesta selvitettiin Taloustutkimus Oy:n rakennusyhtiö Peabille tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksen otos oli 1 152 vastaajaa, ja se edusti koko Suomen väestöä. Aineiston tiedonkeruu tapahtui 6.6.–11.6.2018.

Käytämme evästeitä. Jatkamalla sivustoon hyväksyt evästeiden käytön.